maanantai 27. maaliskuuta 2017

Haudutettua puuroa leivinuunissa

Haudutettua puuroa leivinuunissa Vielä tätä herkkua saa - nimittäin leivinuunissa yön yli haudutettua puuroa! Nam! Sehän on (ainakin meillä Koikkelassa) talviajan herkkua - kesäkuumilla keleillä leivinuuni saa olla omillaan ilman lämmitystä (paremminkin antamassa mukavaa viilennystä), joten leivinuuniherkut jäävät talven varaan.

Uunihaudutettu puuro on paitsi herkullista, myös todella helppo ja vaivaton tehdä. Oikeastaan ainoa vaiva on uuniastian putsaaminen herkuttelun jälkeen 😀 Puuron voi tehdä mistä tahansa puurovärkistä. Oma suosikkini on riisipuuro (perinteisestä puuroriisistä tehtynä), mutta myös ohra-, manna- ja kaurapuurot ovat hyviä. Ja tietenkin puuroa voi säveltää ja lisätä sinne jotain makua antamaan. Leivinuunissa hauduttaminen antaa jo sinänsä puurolle aivan erilaisen maun kuin hellalla tai sähköuunissa hauduttaminen - kumma juttu!

Puuron voi tehdä uuniastiaan ihan normaalin puuro-ohjeen mukaisesti - ainoa ero vain, että uuni astia kannattaa voidella kunnolla ennen kuin laittaa ainesosat sinne, jottei puuro jämähdä astiaan kiinni. Eli astian voitelu, kaikki ainekset kippoon ja uuniin! Leivinuunissa saa olla noin 100 astetta, jotta puuron voi jättää huoletta yön yli hautumaan. On tainnut joskus olla jopa noin 150 astetta, kun en ole jaksanut odottaa kovin myöhään uunin jäähtymistä - puuron pinnalle on tullut silloin rapea kuori kanneksi. Nestettä kannattaa tosin laittaa enemmän, jos uunissa on paljon yli 100 astetta. Lisäksi uunikipon alle voi laittaa tällöin ritilän, jotta astia ei kuumenisi ihan liiaksi. (100 asteiseen uuniin kipon voi laittaa suoraan arinalle.)

Jos haluaa iltapuuron, puuro on sinällään valmista jo muutamassa tunnissa 125-150 asteessa. Mutta ainakin minun mielestäni pitkä yön yli haudutus antaa vain lisää ihanaa makua puuroon!

Aamulla, silmät sikkuralla, pääsee nauttimaan uunituoreesta puurosta, slurps! Voiko olla parempaa tapaa herätä! Vielä kun joku olisi keittänyt kaffetkin valmiiksi 😉

Hauskoja haudutushetkiä!

Jos pidät kirjoituksistani, voit seurata blogiani seuraavien avulla: Facebook, Blogit.fi, Bloglovin ja Blogipolku.
Tai lisää itsesi sähköpostilistalle sivun alalaidasta.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Jalitsua kantohangilla!

Jalitsua kantohangilla! Voi mitkä kantohanget olikaan täällä pari päivää sitten! Potkimme jalkapalloa lasten kanssa keskellä peltoa ja hanki kesti pomppimista ja hyppimistä ja juoksua ja syöksymistä! Kyllä oli hauskaa! Maailma muuttuu ihmeelliseksi, kun pystyy kulkemaan missä tahansa uppoamatta, ihan kuin lattialla kulkisi. Maailma avartuu - eihän kesälläkään samalla tavalla voi joka paikassa kulkea, kun pitää ajatella peltojen omistajia, pitkiä heinikoita ja punkkeja ja kaikkea muuta. Ja onhan siitä jotain taianomaista, kun kävelee hankien päällä 😇


Myös mäenlaskumäki oli niin luikas, että liukurit ja pulkat kiisivät ennätyspitkälle. Lapsia ei meinannutkaan saada mäestä pois ollenkaan. Tänään he sitten olivatkin pettyneitä, kun keli oli muuttunut liian lämpimäksi ja lumi mäessä oli nuoskautunutta - eipä enää laskettu ennätyksiä.

Toiveissa olisi jälleen yöpakkaset, jotta kauniit talvikelit jatkuisivat. Ainakin tälle seudulle pieniä pakkasia olisikin säätiedotusten mukaan luvassa, kiitos kiitos siitä! Kevättalven auringon loisteessa ei ole mitään ihanampaa kuin liikkua ulkona missä vain nietosten keskellä. Ja pelata vaikka sitä jalkapalloa keskellä peltoaukeamaa!

Viime vuonna oli niin mahtavat kantohanget, että kiisimme potkukelkoilla pelloilla - se se vasta oli ihmeellistä ja mahtavaa! Saa nähdä, saadaanko tälle talvelle yhtä hienoja hankiaisia?

Nautitaan kevättalvesta! 😎

PS: Kantohangethan ovat yksi orastavan kevään merkki, eikös niin? 👍 Muita kevään merkkejä löydät Pienen Linnun makrotext-haasteesta.

Jos pidät kirjoituksistani, voit seurata blogiani seuraavien avulla: Facebook, Blogit.fi, Bloglovin ja Blogipolku.
Tai lisää itsesi sähköpostilistalle sivun alalaidasta.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Luuliimasta kattomaalia

Luuliimasta kattomaalia Luuliimasta tehty maali on perinteinen, kaunis ja todella mielenkiintoinen kattomaali. Maalaamisessa on taikaa. Kun maalia sutii puupinnalle, näyttää kuin siihen sivelisi vain vettä. Kunnes hetken päästä, pinnan hieman kuivuessa, maalattu pinta muuttuu kuin taikaiskusta lopulliseen muotoonsa ja pinta saa himmeän läpikuultavan sävyn. Tämä tekee maalaamisesta haastavaa - siihen täytyy keskittyä, jotta maalia tulee sudittua joka paikkaan ja samalla tavalla, koska lopputuloksen näkee vasta viiveellä. Puupanelikattoa kannattaa maalata paneli tai pari kerrallaan maalaten paneli päästä päähän mahdollisimman ripeästi, jotta maalausjäljestä ei tule epätasaista. Itse tykästyin silti kovin tähän maaliin: lopputulos on kauniin läpikuultava ja liitumainen.

Luuliimamaali ei ole kovin kestävä pinnaltaan, joten tällä ei kannata maalata esimerkiksi seiniä tai kostean tilan kattoja. Meillä liimamaalia käytettiin alakerrassa, jossa katto on lähes kolmen metrin korkeudella - niin korkealle tuskin kukaan käpälöi, joten maali saa pysyä rauhassa. Vaalean katon saivat olohuone, ruokasali, vessa ja eteiskuisti. Lisäksi maalasin ruokasalin koristekattolistat. Ruokasalin maalia sävytin hieman muilla maaväripigmenteillä. Sävyttäessä kannattaa testata maalia: vaikka ruokasalin kattomaali näytti purkissa melko vihertävältä, on lopputulos vain aavistuksen verran vihertävään taittuva.

Olohuoneen kattoon suunnittelin ja maalasin boordikuviointia, jonka inspiraationa toimivat kaakeliuunin alaosan pirukuviot. Maalina käytin itse tehtyä kaseiinimaalia. Hyvin tuntui toimivan tuo yhdistelmä - sabluunamaalista ei vain saa tehdä liian nestemäistä, koska silloin liimamaalin liitu imaisee väriä ja kuvio leviää. Perinteisestikin liimamaalia on käytetty koristemaalauksien pohjana esimerkiksi maalattaessa kapiokirstujen sisäpintoja.

Liimamaalin ohje


1 l vettä
126 g jänisliimaa
maapigmenttiä kuten liitujauhetta

Jänisliimaa löytyy joko rakeina eli helminä, jauheena tai levyinä. Minä käytin luuliimahelmiä sekä pigmenttinä liitujauhetta. Lisäksi sävytin joitain maaleja muilla maapigmenteillä.

Laita noin 40 asteinen vesi ja jänisliima lasipurkkiin ja lasipurkki vesihauteeseen hellalle. Lämmitä hiljalleen, kunnes liima on liuennut. Älä kiehuta seosta!
(Käytä lasipurkkia, joka kestää kuumentamista vesihauteessa...)
(Vinkki: tätä seosta voi käyttää myös puuliimana, mutta entisöinnissä käytetään laimeampaa 5 prosentin seosta.)

Pidä lasipurkki edelleen haudekattilassa ja lisää seokseen maapigmenttiä haluamasi määrä sen mukaan, kuinka peittävää maalipintaa haluat. Testaa maalijälkeä ennen varsinaista maalausta.

Huomaa: maalaus tulee tehdä lämpimällä (lähes kuumalla) maalilla suoraan haudekattilasta, sillä jäähtyessään maali jähmettyy!

Valmis maali säilyy noin viikon verran jääkaapissa tiiviissä lasipurkissa. Lämmitä maali uudelleen halutessasi käyttää sitä - mutta varo ettet riko lasipurkkia vesihauteessa... Itselläni taisi haljeta muutama lasikippo tässä vaiheessa, kun laitoin lasipurkin liian kylmänä lämpenemään vesihauteeseen... Ota siis lasipurkki ajoissa jääkaapista huoneen lämpöön.

Jos pidät kirjoituksistani, voit seurata blogiani seuraavien avulla: Facebook, Blogit.fi, Bloglovin ja Blogipolku.
Tai lisää itsesi sähköpostilistalle sivun alalaidasta.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Sima veriappelsiineista

Sima veriappelsiineista Oletko kokeillut tehdä simaa veriappelsiineista? Tästä simasta tulee pehmeän täyteläistä ja tummaa. Maku vie kielenkin mennessään! Tämä herkullinen sima sopii paitsi vappujuomaksi, myös esimerkiksi syntymäpäiville. Teimme tätä Eemil-Eepin 7-vuotisjuhlia varten ja hyvin maistui ☺

Kauniin kuplivana ja hienostuneen makuisena juomana veriappelsiinisima sopii hyvin esimerkiksi tervetuliaisjuomaksi alkoholittomana versiona sekä aikuisille että lapsille. Jos pidät makeasta juotavasta, kannattaa kokeilla veriappelsiinien sijaan normaaleja appelsiineja.

Kippis! 🍻


Veriappelsiinisima


4 l vettä
500 g fariinisokeria
2-3 veriappelsiinin mehu
1/5 tl eli 1 ml kuivahiivaa (tai 1/5 tl tuorehiivaa)
rusinoita

Kiehauta puolet vedestä ja kaada sokerien päälle kattilaan.
Lisää joukkoon loput vedestä kylmänä ja veriappelsiinien mehu.
Anna jäähtyä kuivahiivaa varten +42 asteiseksi tai jos käytät tuorehiivaa, kädenlämpöiseksi.
Liuota hiiva nestetilkkaan ja sekoita koko nestemäärään.
Anna käydä huoneenlämmössä noin 1 vuorokausi kevyesti peiteltynä vaikkapa pyyhkeellä. (Kansi voi olla liian tiivis, jolloin painetta syntyy liikaa.)
Siivilöi sima, jotta saat appelsiinilihan rippeet ja mahdolliset siemenet pois.

Laita sima pulloihin. Älä täytä pulloja liian täyteen, jotta käyminen ei aiheuta liikaa painetta pulloon!
Lisää kuhunkin pulloon muutama rusina.

Jätä pullojen korkit löysälle, jotteivät pullot räjähdä! Paine pulloissa kasvaa siman käydessä.

Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan.
Viileässä, esim. jääkaapissa, sima valmistuu noin viikossa, huoneenlämmössä noin 3 päivässä.
Sima säilyy noin viikon viileässä.



Jos pidät kirjoituksistani, voit seurata blogiani seuraavien avulla: Facebook, Blogit.fi, Bloglovin ja Blogipolku.
Tai lisää itsesi sähköpostilistalle sivun alalaidasta.

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Inkiväärikeksit, kananmunaton herkku

Inkiväärikeksit, kananmunaton herkku
"Love Boat soon will be making another run.
The Love Boat promises something for everyone."



Pidätkö inkivääristä ja piparkakuista? Inkivääripiparkakut ovat herkullisia ja mikä parasta, ne sopivat myös kananmuna-allergikoille. Näissä kekseissä ei ole kananmunaa eikä muuten yhtään voita tai muuta rasvaa. Jos tykkäät kastaa pikkuleipiä kahviin tai teehen, tässä sinulle juuri oikeita herkkuja: keksiä ei tarvitse kuin käyttää kuumassa juomassa ja se muuttuu heti suussasulavan ihanaksi.

Meidän lapset tykkäsivät paitsi kekseistä, myös taikinasta. Etenkin Roosa-Ilona taisi pistää enemmän taikinaa suuhun kuin uunipellille keksiksi asti 😀

Inkivääripiparkakkujen koristeleminen oli lapsista erityisen kivaa puuhaa. Tomusokerivesiseosta laitettiin keksien päälle sekä lusikalla, veitsellä että pensseleillä (eli silikonisilla pullasudeilla). Jos käytät pensseliä, tomusokerivesiseoksen voi jättää hieman notkeammaksi. Halutessasi voit tietenkin käyttää myös pursotinta tai vaikka valmista kuorrutetta tuubista.

Nomparellit ja muut koristeet saatiin keksin päälle painamalla märkä tomusokerivesiseospinta lautaselle, joka oli täynnä nomparelleja. Roosalla taisi suurin osa nomparelleista siirtyä lautaselta suoraan suuhun ☺

Herkullisia leipomishetkiä! 😋

Inkiväärihän on muuten terveystuote 👍


Annan inkivääripiparkakut


(ohje kirjasta Anna Olsson: Keittokirja, alkujaan vuodelta 1907)

noin 150 kpl

3 dl kuohukermaa
3 dl siirappia
2 rkl jauhettua inkivääriä
sitruunan kuori ja mehu (tai sitruunaesanssia)
2 tl ruokasoodaa (tai 3-4 tl leivinjauhetta)
1 kg vehnäjauhoja
500 g (6 dl) sokeria

Vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi.
Jos käytät soodaa, sekoita se noin puoleen desiin vehnäjauhoja.
Lisää kermavaahtoon siirappi, inkivääri, sitruunan kuori ja puolen sitruunan mehu.
Lisää myös sooda-jauhoseos siivilän läpi.
Sekoita sokeri jäljellä oleviin jauhoihin.
(Jos käytät soodan sijaan leivinjauhetta, sekoita se jauhoihin.)
Sekoita jauhoseos taikinaan.
Lisää tarvittaessa sitruunanmehua.
Anna taikinan levätä jääkaapissa tunnin ajan.

Kauli taikina ohueksi levyksi ja ota siitä haluamasi muotoisia piparkakkuja.
Paista 175 asteisessa uunissa 7-10 minuuttia.
Koristele jäähtyneet piparkakut tomusokerivesikuorrutuksella ja nomparelleilla.



Alussa tekstiä kappaleesta Love boat, 1980-luvun hittisarjan Love boat -tunnusmusiikista (http://www.lyricsondemand.com/tvthemes/theloveboatlyrics.html).
Muistatteko sarjan? 💗 


Jos pidät kirjoituksistani, voit seurata blogiani seuraavien avulla: Facebook, Blogit.fi, Bloglovin ja Blogipolku.
Tai lisää itsesi sähköpostilistalle sivun alalaidasta.

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Helmikuun helmiä

Helmikuun helmiä

Kuvissa muistoja menneeltä helmikuulta. On ehditty tehdä monenlaista lasten kanssa. Tosin kelit olivat ihmeelliset - välillä lumi uhkasi sulaa kokonaan ja hetken päästä oli taas ihana talvinen keli. Toivottavasti nyt tämä kaunis kevättalvi jatkuisi! Mutta tässäpä kuvien kertomana helmikuun helmiä!

Tulppaanit tuovat kevätmieltä, eikö totta? Ja illat ovat vielä sen verran pimeitä, että kynttilät tuikkivat kauniisti. Kaiken touhun ja tohinan keskellä rauhoittuminenkin on tärkeää.

Mäenlaskua ollaan harrastettu paljon - olemme kaikki innokkaita pulkkailijoita ja kelkkailijoita! Eemil-Eepi ja Reni ovat tehneet pihalle isoa mäkeä ja siinä saa jo hyvät liu'ut. Onneksi mäessä on riittänyt lunta koko ajan, vaikka muualla maa on jo välillä pilkistellyt. Ensi kesänä mäkeen aiotaan koota vielä lisää maata ja tasoittaa se nurmikolle - sitten mäestä riittää riemua myös kesäisin ☺

Helmikuun lopussa vietetään Eemil-Eepin synttäreitä. Hän halusi viettää naamiaissynttärit ja pukeutua kuninkaaksi. Kuvassa harjoitellaan kuninkaan ja prinsessan rooleja varten 😀 Eemil-Eepille tehtiin synttäripäivää varten kuninkaan viitta, kruunu, valtikka ja valtapallo - kuvassa ne eivät olleet vielä valmiita. Voin kertoa itse tehdystä puvusta myöhemmin.

Eemil-Eepin synttäreitä varten tehtiin erityistä simaa - ohjeen saatte myöhemmin.

Tietenkin myös leivottiin. Kuvassa valmistuvat inkivääripikkuleivät, joista myös myöhemmässä blogipostauksessa.

Mukaviin talvipuuhiin kuuluu tietenkin myös luistelu - tänään viimeksi pelattiin jäkistä! Roosan hienoista luistimista kerroinkin jo aiemmin.

Monenlaista muutakin kivaa on ehditty, mitä kuvissa ei näy, esimerkiksi lasketeltu - ja vielä ehditään, kunhan talvi jatkuu! Ikimuistoisia hetkiä kaikille!

Tämä muistelu liittyy Pienen linnun kollaasihaasteeseen aiheena helmikuu. Lisää kollaaseja löydät Pienen linnun blogista.


Jos pidät kirjoituksistani, voit seurata blogiani seuraavien avulla: Facebook, Blogit.fi, Bloglovin ja Blogipolku.
Tai lisää itsesi sähköpostilistalle sivun alalaidasta.

torstai 2. maaliskuuta 2017

Munatemperalla samettista pintaa

Munatemperalla samettista pintaa Aiemmin kerroin alakerran wc:stämme. Joko arvasitte, millä maalilla paneeliseinät on maalattu? 😉 Maalasin ne itse tekemälläni munatemperalla eli kananmunasta, pellavaöljystä, vedestä ja luonnon värijauheista tehdystä seoksesta. Pinnasta tulee kauniin eläväpintainen ja samettisen himmeä. Vessan paneeliseinien lisäksi olen maalannut munatemperalla muitakin paneelipintoja kodissamme: portaikon alaosan, keittiön puolipaneelin sekä ruokasalin ja eteiskuistin paneloituja osia ikkunoiden välistä (muuten tilat hirsipinnalla).

Kuvissa näkyy ensimmäisenä keittiön turkoosiin vivahtavaa puolipaneelia, toisena alakerran vessan puolipaneelia sekä viimeisissä kahdessa kuvassa ruokasalin ikkunoiden välissä olevaa, vanhan roosan väristä panelointia. (Olen pahoillani: paneelien vaaleat raot jostain syystä näkyvät salavalon välähdyksessä, vaikka luonnossa niitä ei erota.) Koska maalit ovat itse tehtyjä, myös sävyt ovat luonnollisesti itse sekoitettuja ☺

Maalin tekeminen - kunhan noudattaa ohjetta - ja sillä maalaaminen ovat helppoa ja hauskaa puuhaa. Maalipinnan kuivuminen kestää kolmesta vuorokaudesta kolmeen viikkoon, riippuen maalattavasta pinnasta sekä olosuhteista. Kuivuttuaan maalipinta on erittäin kestävä. Maalissa ei ole minkäänlaisia liuotteita, joten se on sekä ympäristöystävällinen että sisäilman kannalta terveellinen. Työvälineiden pesuunkin riittää saippua ja vesi.

Valmista maalia voi säilyttää jääkaapissa noin viikon ajan. Jos haluaa seoksen säilyvän pitempään, voi vesiosaan liuottaa liivatelehteä maalin tekovaiheessa.

Munatemperalla voi maalata myös lasia! Tällöin pinnasta tulee kauniin läpikuultava. Munatempera on eräs vanhimmista maaleista ja alunperin sitä on käytetty lasimaalauksissa sekä ikonien maalaamiseen. Kestävyytensä ansiosta munatemperalla voi maalata myös huonekaluja.


Munatemperamaalin ohje


1 osa kananmuna keltuaista (koko kananmunasta tulee rasvaisempi seos)
1 osa pellavaöljyä
1-2 osaa vettä
luonnon väriaineita halutun värisävyn saamiseksi
(säilyvyyden parantamiseksi voi lisätä liivatetta vesiosaan)

Käytä maaliin mahdollisimman tuoreita kananmunia! (Vanhemmat kananmunat voivat haista kuivumisvaiheessa.)
Riko kananmunan rakenne lasisessa purkissa ravistelemalla.
Lisää purkkiin yhtä paljon pellavaöljyä kuin kananmunaa on ja ravista.
Lisää 1-2 osaa vettä, saman lämpöistä kuin muu seos, ja ravista.

On tärkeää tehdä seos juuri tässä järjestyksessä ja käyttää saman lämpöisiä ainesosia - muuten seos ei onnistu.
Älä ravista munaa vaahdoksi asti!
Värijauheen voit lisätä joko suoraan seokseen tai ensin pieneen määrään.

Ohje: www.puuproffa.fi 


Hauskoja maalaushetkiä!


Jos pidät kirjoituksistani, voit seurata blogiani seuraavien avulla: Facebook, Blogit.fi, Bloglovin ja Blogipolku.
Tai lisää itsesi sähköpostilistalle sivun alalaidasta.