maanantai 29. toukokuuta 2017

Kesä saapuu hempein tekstiilein!

Kesä saapuu hempein tekstiilein! olohuone kesäverhot kesätekstiilit kauniit verhotampit Intiasta keittiö vihreät verhot Nyt ehti vierähtää hetki ilman blogipäivityksiä. On pitänyt niin kiirettä kevätsiivouksen kanssa: verhojen, pöytäliinojen, mattojen ja tyynynpäällisten vaihtoa ja samalla paikkojen putsausta. Äitini on ollut apunani, onneksi. Muuten lasten ja muiden kotitöiden ohessa on vaikea saada aikaiseksi mitään silityksiä ja muuta ylimääräistä. Vaikka lapsia on vain kaksi, tuntuu, että pyykkivuoria ja likaisia astioita riittää aina ihan liiaksi asti. Ja tietenkin ruoan laittamista.

Kesäksi on ihana vaihtaa vaaleat, hempeät ja ilmavat verhot ikkunoihin ja antaa valon tulvia sisälle. Toisaalta talveksi on ihana käpertyä tummiin, mahtipontisiin sävyihin ja verhota ikkunat raskaammilla materiaaleilla. Syksyn pimetessä haluaa piiloutua hämyisään ja vaaleat verhot alkavat ahdistaa, kun taas kevään kylpevässä auringossa tummat verhot alkavat näyttää tunkkaisilta. Ja kun verhot vaihtaa, täytyyhän kaikki muutkin tekstiilit vaihtaa samalla! Samoin käy kynttilöille ja manseteillekin. Lisäksi jotkut seinävaatteetkin vaihtuvat.

Tekstiilien vaihto keväisin ja syksyisin on mummoni ja äitini kotoa jatkunut perinne. Meillä ei joka paikassa ole vieläkään verhotankoja (olen etsiskellyt vanhoja), joten vielä urakka ei ole aivan mahdoton, mutta tekemistä riittää kyllä näissäkin verhoissa. Mutta tämä puuha on kivaa, sillä ilman vuodenaikaan sopivia tekstiilejä koti olisi mielestäni kolkko ja autio. Kaipaan runsautta!

Kuvissa näkyy joitain verhoasetelmiani ja tekstiilejä.

Ensimmäisessä kuvassa näkyvät olohuoneen ihanat valkoiset verhot. Kaunis kangas on rakkaalta Sirpa-anopiltani. Ompelutyöt (kuten moniin muihinkin verhoihin) teki rakas Sari-siskoni - osan kotimme verhoista on ommellut äitini. Kiitos kaikille kolmelle. 😊 Olohuoneen verhojen reunaan ommeltiin hapsunauhaa, jonka toin aikanaan Intian matkaltani. Samoin ihanan näyttävät verhotampit ostin Intiasta (lähikuvassa toisessa otoksessa). Rakastan näitä verhoasetelmia! 💗

Kolmannessa kuvassa on keittiön ihanat, valkovihreäruudulliset verhot. Verhotampit (lähikuvassa neljännessä otoksessa) ovat alkujaan jotain roikkuvia koristeita, jotka ovat peräisin mummolastani. Liekö olleet aikanaan oviverho tai jotain? Minulle päätyessään jäljellä oli eri pituisia pätkiä. Mietin aikani, mitä niillä tekisin, kunnes hoksasin, että niistä tulisi oivat verhotampit! Niinpä kokosin niistä neljä saman pituista ketjua ja lisäsin niihin paperinarulenkit molempiin päihin. Tykkään noista verhotampeista tosi paljon - ja ne muistuttavat mummosta. 💓

Viidennessä kuvassa ovat televisiohuoneen verhot, jotka ovat peräisin tädiltäni. Verhotampeiksi pääsivät vanhat pitsinauhat. Ikkunan alapuolelle on löytänyt tiensä kaksi kappaletta vanhoja radioita - alempi on vanhempieni radio, jonka tahdissa äiti ja isä ovat kaveripariskuntineen tanssineet monet tanssit! Isoa radiota yhtä isoine kaiuttimineen raahattiin kuulemma pitkin kylää milloin kenenkin luo ja pistettiin tanssit pystyyn! Kaiuttimet ikävä kyllä ovat vuosien saatossa eksyneet jonnekin.

Seitsemännessä kuvassa ovat Eemil-Eepin huoneen ihanat koiraverhot. 🐕 Verhoasetelmaan kuuluu tietenkin myös käärme, jonka tein Eemil-Eepille hänen kaksivuotissynttärikortikseen. Ohje muuten löytyy aiemmasta blogijulkaisusta.

Viimeisessä kuvassa ovat Roosa-Ilonan hempeät ruusuverhot - Roosalle tietenkin roosan värisiä ruusuja. 😍 Roosan huoneessa on ainakin tällä hetkellä hempeän vahakangasliinan verhoama pyöreä pöytä sekä kolme tuolia. Pöydän ääressä lasten kanssa on helppo touhuta kaikkea yhdessä, esimerkiksi askarrella tai piirtää. Katsotaan, vaihtuuko pöytä joskus esimerkiksi pulpettiin.

Myöhemmin kerron lisää muista vanhoista tekstiileistä kuten pöytäliinoista ja muista aarteista!

Ja ensi syksynä päivitän kuvia iki-ihanista talviverhoista, joista näkyy tähän mennessä vain vilahduksia joissain kuvissa. Taisi unohtua sellaiset päivitykset vuoden aikana...


💠 🎀 💮 Ihania sisustushetkiä kaikille! 💮 🎀 💠


Olethan osallistunut KILPAILUUN, jossa arvotaan kirjapalkinto?
Jollet ole, kipin kapin äänestämään mielestäsi parasta blogijulkaisua ja ihana kirja voi olla sinun! Ohjeet löytyvät blogista.



verhotamppi oviverhoista valkoiset kesäverhot lastenhuoneen verhot koirat lasten huoneen roosat verhot

tiistai 23. toukokuuta 2017

Taikasauvalla synttäritoiveet toteen!

Taikasauvalla synttäritoiveet toteen! tarvikkeet taikasauva askarteluohje syntymäpäivälahjaitse tehty taikasauva ohje synttärilahjaTämä taikasauva sopii paitsi naamiaisiin, myös lahjaksi jollekin! Taikasauvalla heilauttamalla syntymäpäiväsankari saa taikoa juhlijat tekemään tahtonsa mukaan synttäreiden ajan! Itse tein taikasauvan daamille, jonka 70-vuotisjuhlia vietettiin iloisissa merkeissä koko viikonlopun ajan kylpylässä ja taika toimi siis kyseisen viikonlopun ajan.

Tässä taikasauvassa on käytetty kullan ja turkoosin sävyjä, mutta siitä saa helposti täysin erilaisen, omistajan persoonan sopivan, vaihtamalla osien värityksiä tai käyttämällä erilaisia nauhoja. Esimerkiksi kuviollisella nauhalla ja hopea-punaisilla sävyillä tehtynä sauva olisi aivan erilainen. Nykyään saa myös monenlaisia teippejä - kokeile kuviollista teippiä, vaikkapa tähtiteippiä, taikasauvan varteen!

taikasauva teipillä päällystäminen teeseitseTämän askartelun voi hyvin tehdä lastenkin kanssa, sillä vaiheet eivät ole monimutkaisia. Ainoastaan nauhojen kiinnitys nuppineulalla on sen verran haastava ja tapaturma-altis, että se kannattaa aikuisen tehdä.


Taikasauvaa varten tarvitset:
- ilmapallotikun
- värillistä teippiä
- pyöreän askartelupallon, jossa on reikä läpi asti (massapallo tai, kuten tässä, puinen pallo)
- kultaista kimaltavaa nauhaa
- kultaista tähtirautalankaa
- pätkä rautalankaa
- hopeakynää

Testaa, että askartelupallo on sopivan kokoinen ilmapallotikun kuppiosaan eli että se pysyy siinä nätisti. Maalaa askartelupallo haluamasi väriseksi askartelumaalilla - tässä puupallo on maalattu kultamaalilla.

taikasauva ohje nauhan kiinnitys(Jos haluat, voit maalata myös ilmapallotikun kuppiosan kultaisella maalilla. Tai, kuten minä tein, väritä aivan lopuksi näkyviin jäävät osat hopeakynällä.)

Päällystä ilmapallotikku värillisellä teipillä. Ensin kannattaa päällystää tikun kuppimaisen yläosan alaosa kietomalla sen ympärille teippiä vaakasuoraan. Tämän jälkeen aloita varren teippaaminen viistosti niin, että tarra kulkee nätisti sauvan ylhäältä alas asti.

Sommittele ja leikkaa kultanauhasta haluamasi pituisia hörhelöitä taikasauvaan. Ota huomioon, että nauhat kiinnitetään keskeltä sauvaan! Tässä käytettiin kahta nauhan pätkää (noin 30 senttiä pituudeltaan), joten hörhelöitä tuli taikasauvaan yhteensä neljä kappaletta.

syntymäpäivä lahja taikasauva ohjePujota kultanauhat ilmapallotikun kuppiosan koloista ja asettele nauhat päällekkäin nätisti kuppiosan pohjalle. Kiinnitä nauhat keskeltä nuppineulalla. Paina nuppineula varovasti ja hallitusti tikun sisälle, jotta se uppoaa muoviin, eikä väänny tai katkea. Työnnä nuppineula suoraan, jotta se menee ilmapallotikun sisään, eikä tökkää tikusta ulos.

Sommittele ja katkaise tähtirautalangasta sopivan kokoinen palanen. Ota huomioon, että tämäkin kiinnitetään keskeltä sauvaan. Tässä käytettiin yhtä langan pätkää (noin 20-25 senttiä pituudeltaan), joten tähtihörhelöitä tuli taikasauvaan yhteensä kaksi kappaletta.

Pujota tähtirautalanka ilmapallotikun kuppiosan koloista varovasti, etteivät tähdet irtoa. Voit kiepauttaa rautalankaa tikun yläosan ympäri, jotta se pysyy tukevasti paikoillaan. Taivuta molempiin nauhan päihin spiraalikiehkurat.

Ota rautalangasta noin 10-15 senttimetrin pituinen pätkä ja pujota se kultapallon reiästä läpi. Aseta pallo ilmapallotikun kuppiosaan ja pujota kumpikin rautalangan pää kuppiosan kolosta läpi. Kiedo rautalankojen päät mahdollisimman tiukasti yhteen, jotta pallo pysyy tukevasti kuppiosassa, ja pujota kiedottu rautalankapää kuppiosaan piiloon.

(Vaikka tähtirautalanka onkin rautalankaa, sitä ei kannata käyttää pallon kiinnittämiseen. Jos tähtirautalankaa yrittää viedä liian pienestä kolosta läpi, tähdet irtoavat. Tämän huomasin kantapään kautta...)

(Jollet maalannut ilmapallotikun kuppiosaa alussa, näkyy siitä hieman valkoista muovia, joten väritä ne nyt hopeakynällä.)


Ja taikasauva on valmiina taikoja varten!


💥 💥 💥 Taianomaisia hetkiä ja ihania toiveita! 💥 💥 💥



Olethan osallistunut KILPAILUUN, jossa arvotaan kirjapalkinto?
Jollet ole, kipin kapin äänestämään mielestäsi parasta blogijulkaisua ja ihana kirja voi olla sinun! Ohjeet löytyvät blogista.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Arvonta: äänestä paras Koikkelasta kajahtaa -blogijulkaisu!

Arvonta: äänestä paras Koikkelasta kajahtaa -blogijulkaisu! kirja ideoita kotiin arvontaNyt vihdoin olisi taas arvonnan aika! ☺ Tällä kertaa arvontaan pääsee osallistumaan äänestämällä mielestään tähän asti parasta blogijulkaisua, jonka allekirjoittanut on julkaissut tässä Koikkelasta kajahtaa -blogissa. Äänestämällä tämän kuun loppuun mennessä olet mukana arvonnassa, jonka palkintona on kirja:
Johanna Vireaho & Sari Tammikari: Ideoita kotiin koko vuodeksi.

Oman äänesi (eli mikä on mielestäsi paras blogijuttuni tähän mennessä) voit jättää lisäämällä kommentin johonkin näistä paikoista:
- tähän blogijulkaisuun (kommentointilinkki löytyy tämän blogipostauksen lopussa)
- Facebookista löytyvään päivitykseen, jossa kerron arvonnasta
- Google+:ssa löytyvään päivitykseen, jossa kerron arvonnasta
- Instagramissa löytyvään arvottavan kirjan kuvaan, jossa kerron arvonnasta.

Äänestää voit siis mitä tahansa blogipostausta, joka on julkaistu tässä Koikkelasta kajahtaa -blogissa. Mikä siis mielestäsi on mielenkiintoisin, hauskin, mieleenpainuvin tai muulla tavalla paras? Haluan tietää, mistä te rakkaat lukijat tykkätte lukea täällä blogissani. Siksi odotan innolla vastauksianne! ☺ Jos ei pysty sanomaan yhtä ainoaa parasta, saa toki listata myös muutaman suosikin. Huomatkaa, että ainoastaan äänestämällä osallistuu tähän arvontaan!

Äänestysaikaa on keskiviikkoon 31.5. puoleen yöhön asti! Torstaina 1.6. kokoan kaikki äänensä antaneet ja suoritan arvonnan. Ilmoitan tuloksista kaikissa yllä olevissa paikoissa, joissa voi osallistua arvontaan.

Alla vielä tarkempaa tietoa arvottavasta kirjasta.

Suuri kiitos ja kumarrus osallistumisestasi arvontaan ja antamastasi palautteesta! 😊
Ja lykkyä pyttyyn! 👍 



Johanna Vireaho & Tammikari Sari:

Ideoita kotiin koko vuodeksi


Kauniisti tehty ja kuvitettu kirja, josta löytyy monenlaisia ideoita kotiin keväästä talveen, sekä jouluun että pääsiäiseen, juhlaan ja arkeen, sekä pihalle että sisälle. Tekemistä löytyy monenmoista pienestä helmiaskartelusta ompeluun, nikkaroinnista betonivaluun sekä rautalangan vääntämisestä leikkailuun ja liimailuun. Tarvikkeet löytyvät kotoa, kirpputoreilta, luonnosta, rautakaupasta tai askartelu- ja kangaskaupoista.
Ihana ja hyödyllinen kirja kaikille omilla käsillä tekemisestä innostuneille!

maanantai 15. toukokuuta 2017

Valmiina ulkoiluun uusilla Reimoilla!

Valmiina ulkoiluun uusilla Reimoilla! Reima postipaketti tutkitaan uudet reima housut Hain jokin aika sitten Reima Test Patrolin kautta Eemil-Eepille testattavaksi uusia kevätulkoiluhousuja. Yllätys oli mukava, kun osoittautui meidän pääsevän kokeiluun! Eemil-Eepi oli tohkeissaan Postin tuomasta isosta paketista, josta paljastui housujen lisäksi muutakin kivaa: uusi juomapullo sekä ReimaGO-aktiivisuussensori. Lisäksi löytyi monenlaisia esitteitä, jotka kiinnostivat (minun lisäkseni) etenkin Roosa-Ilonaa. Hän onkin jo moneen kertaan ehtinyt "lukea" Reiman tuotteista, aktiivisuussensorista ja ulkoiluvinkeistä. ☺

onnellinen paketin saajaEepi on kaikenlaisesta tekniikasta kiinnostunut, joten aktiivisuussensori herätti innostusta. Vielä emme ole ehtineet tutkia, pystyykö Eepin omalla kännykällä käyttämään ReimaGo-sensoria ja -sovellusta - toivotaan. Voisin kuvitella, että Eepi seuraisi mielellään kännykästään, miten hän on päivän aikana liikkunut. Ja tällaista tekniikkahirmua se varmaan innostaisi liikkumaankin entistä enemmän!

Housut (Reiman Anchor) ovat tosiaan keväiseen ulkoiluun sopivat, tuulta ja vettä pitävät. Malli on muodikkaasti kapealahkeinen, mutta silti sisähousut mahtuvat alle - sehän on tarpeen koulua varten. Reipas eskarilaisemme pääsee huomenna kouluun testailemaan uusia housujaan. Päivitämme tänne blogiin testaustuloksia, jahka testausta ehditään tehdä jonkin aikaa ☺ Ilmakin on onneksi jo sen verran lämmennyt, että keväthousuilla jo tarkenee.

Reippaita ulkoiluhetkiä kaikille! ☺

urheilupullo

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Kaikkien äitien päivä!

Kaikkien äitien päivä! Tänään on kaikkien meidän äitien päivä! 💗


Tänään annetaan äidille kukkia.
kukkia äidille

Tänään tuodaan äidille aamupala tarjottimella sänkyyn.
 aamupala tarjoilu sänkyyn

Tänään tehdään äidille herkkuruokaa.
leikkiruoka laitetaan ruokaa leikisti

Tänään leivotaan äidille herkkuja.
taikinan syönti leivonta

... monenlaisia herkkuja...
pikkuleivät koristelu

Tänään koristellaan äidille ihanan makoisa kakku.
kakun koristelu pursotin

Tänään tehdään äidille jotain mukavaa, vaikkapa laitetaan hiukset nätisti.
lapsi laittoi äidin hiukset

Ja tänään lapset ovat erityisen kilttejä ja ihania, kuin enkeleitä - niin kuin tietysti aina muutenkin 😊
sisarukset yhdessä

Mutta ennen kaikkea (ja vaikka kaikkea yllä mainittua ei tapahtuisikaan):
tänään vietetään oikein hauska ja mukava päivä perheen kesken!
äidin ja isän kullat


🍰 🌹 🌸 Oikein ihanaa äitienpäivää! 🎂 🎉

lauantai 13. toukokuuta 2017

Kaupunki-iltana elokuviin ja toripolliisia tervehtimään!

Kaupunki-iltana elokuviin ja toripolliisia tervehtimään! lapset kaupungilla karkkiEilen vietettiin koko perheen kanssa kaupunki-iltaa ja käytiin elokuvateatterissa. Oli kyllä tosi kivaa, vaikka ikävä kyllä Roosa-neidille ja Eemil-Eepille ei löytynyt yhteistä elokuvaa - Roosa kun on vasta 2,5 vuotta, eikä näin ollen pääse vielä 7-vuotiaiden elokuvia katsomaan. Niinpä Eemil-Eepi kävi iskän kanssa katsomassa Vaianan ja me Roosan kanssa katsoimme myöhemmin alkavan Bamse ja noita-akan tytär -elokuvan. Kumpikin elokuvavalinta osoittautui hyviksi - sekä Eepi että Roosa tykkäsivät elokuvistansa ja kehuivat niitä. (Voimme siis suositella kyseisiä elokuvia. 👍) Melkeinpä parasta reissussa lasten mielestä oli kuitenkin, yllätys yllätys, mikäs muu kuin karkeilla ja popcorneilla herkuttelu! 😀🍬🍭🍬🍬

Ennen elokuvan alkua ehdimme käydä kävelemässä kaupungilla lasten kanssa (Reni oli päivän töissä ja tuli sieltä suoraan elokuvateatteriin). Oulussa kun oltiin, pitihän sitä Toripolliisia käydä tervehtimässä - tiedättehän te sen suuren ja tukevahkon poliisipatsaan kauppatorilla? Eemil-Eepi ei kuulemma halunnut tällä kertaa valokuvaan - hänestähän on jo otettu kuvia toripolliisin kanssa! Joten Eepi kuvasi minut ja Roosan. Hyvin valokuva onnistui nuorelta kuvaajalta, vai mitä? 👍

Oulu toripoliisi patsasEepi pääsi iskänsä kanssa jo aiemmin elokuvaa katsomaan, kun me vielä jäimme Roosan kanssa odottelemaan Bamse-elokuvan alkamista. Ehdimme siis kävellä vielä pitkät pätkät kaupungilla - hissukseen neidin vauhtia - ja käydä pariinkin otteeseen Kauppahallissa. Oulun Kauppahalli on todella kaunis, vanha rakennus - suosittelen käymään ostoksilla! Kävimme Roosan kanssa siellä kahvittelemassa. Roosa halusi maitoa ja hienon toripolliisi-piparin. Neiti haukkasi keksiä onnellisena ja tuumasi "Pää poikki!" tai "Käti poikki!" keksiä syödessään...

Eepi ja iskä lähtivät aiemmin kotiin ja ehtivät jo karting-radalle ajamaan (ihmeesti nuori herra jaksoi!) ennen kuin minä ja Roosa ehdimme lähteä kaupungilta kotia kohti. Päivän kävelyistä ja liekö kaikesta näkemästään ja kokemastaan väsyneenä Roosa nukahti saman tien autoon, jopa ilman tuttia! Neiti jatkoi uniaan onnellisena, vaikka pysähdyin kotimatkalla kauppaan ja nostin Roosan ostoskärryihin - tuollaista ei ole koskaan ennen sattunut! Moni kaupassa ihasteli ja ihmetteli, kun Roosa nukkui ostoskärryissä istuen, pää käsikahvaa vasten, pupu tyynynä! Kotona sain nostaa neidin nukkumaan sänkyyn ja siihen hän tyytyväisenä nukahti pupu kainalossa!

Elokuvateatterissa on kiva käydä, mutta näin eri ikäisten lasten kanssa se osoittautui hieman haastavaksi. Olisi hyvä, jos eri ikäisille suunnattuja näytöksiä alkaisi samaan aikaan, niin tällainenkin kokoonpano saisi enemmän yhteistä aikaa - nyt Eepin elokuva loppui vähän ennen kuin Roosan elokuva alkoi. Mutta hauska ilta oli joka tapauksessa.

Ilma oli muuten vielä eilen täällä kylmä, kuten vaatetuksesta voi päätellä - etenkin Oulussa, missä aina tuulee ja nyt vielä puhalsi erityisen jäätävä tuuli. Mutta jospa se tästä vielä kevääksi muuttuisi ja joskus vieläpä kesäksikin... Toivossa on hyvä elää...


🍬🍭 Mukavia elokuva- ja herkutteluhetkiä kaikille! 🍭🍬
🌹 Ja huomenna juhlitaan kaikkia meitä äitejä 🌹


keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Katse lattioihin - vanhojen lankkujen lumo!

Katse lattioihin - vanhojen lankkujen lumo! vanhat lattialaudat punainen lattiavanha talo lautalattiatMitä olisi vanha talo ilman vanhoja lattialankkuja? Vaikka siirsimme vanhan hirsitalon uuteen paikkaan eli käytännössä rakensimme sen uusiksi, meille oli itsestäänselvyys, että otamme vanhat lattialankut käyttöön - vaikka se tarkoittikin mittavaa putsausurakkaa!

Sisustusfilosofiaamme noudattaen putsauksen lisäksi emme paljon muuta lattialankuille tehneetkään - paitsi maalasimme, jotta lankuilla on mukavampi kävellä. Emme siis hioneet lankkujen muhkuroita ja kulumia, vaan vaalimme niitä!

maalattu lautalattia vaalean sininen vanhat lankut lattia punainen sävy Muhkurat muistuttavat menneistä ajoista - on hieno miettiä, ketkä kaikki lautoja ovat jaloillaan kuluttaneet ennen meitä. Etenkin keittiössä olevista laudoista (kaksi ensimmäistä kuvaa) näkee, missä kohtaa eniten käytetty kulkureitti on mennyt.

Lattialankut maalasimme perinteisellä puulattiamaalilla, jossa on pellavaöljyä sekä luonnonhartseja. Jokaisen huoneen lattia sai oman, muuhun sisustukseen sointuvan sävynsä. Kahdessa ylimmässä kuvassa näkyy keittiön syvän punainen lattia - sävy on vanha ja se sopii ihanasti räsymattoihin sekä keittiön vanhan turkoosiin panelointiin ja keittiökaappeihin. Olohuoneessa käytimme vaaleaa sinistä, kuten kolmannesta kuvasta näkyy. Sävy sopii ihanasti maalaamieni tapettien kanervan sävyyn.

Ruokasaliin sekoitin tumman kanervan sävyn, joka sopii hirsiseinien vanhaan roosaan. Ruokasalin lattia näkyy yllä oikean puoleisessa kuvassa. Makuuhuoneen lattiat saivat harmaan sävyn, joka sointuu ihanasti sekä hirsiseiniin että keltaisen sävyiseen paperitapettiin. Makuuhuoneen harmaa lattia näkyy alla olevassa kuvassa.

Vanhat lattialankut ovat kovaa, hyvää puuta ja todella paksuja ja leveitä. Tällaisia ei taida nykyään enää saadakaan. Alakerrassa saimme käytettyä siirretyn talomme alkuperäiset lankut, paitsi ruokasalissa. Ruokasalin erikoisen paksut ja leveät lattialankut kävimme purkamassa eräästä purkutalosta. Yläkerrassa jouduimme käyttämään uusia lattialankkuja, joista mielestämme puuttuu luonnetta eli ne muhkuvat, patit ja muu eletty elämä. Mutta ovat ne sentään täyspuiset!

Viereisessä kuvassa lattialankut ovat purettuina ja koottuna yhteen läjään meidän pihalle. Pinossansa peiteltyinä ne odottivat parisen vuotta ennen kuin pääsivät ensin sisälle pinoon kuivumaan lattiarakenteiden päälle (postauksen viimeinen kuva) ja siitä sitten lattialle asti.

Ennen kuin lattialankut vietiin sisälle taloon, ne piti putsata. Siinä riitti urakkaa: etenkin lankkujen uriin oli mennyt melkoisesti kaikenlaista töhnää ja tavaraa, joka piti saada raavittua pois. Käytin putsausoperaatiossa maalinirrotusskrapaa sekä meisseliä. Tässä vaiheessa tehtävä tuntui aika toivottomalta, kun pino ei tuntunut vajenevan ollenkaan. Mutta lopulta siitä selvisin ja putsattavat lankut loppuivat! 😵

Voi sitä onnen päivää, kun lattialankut olivat vihdoin lattialla ja niitä pitkin pystyi kävelemään! Taisin tanssiksi pistää kun oli niiiiin mahtavaa! 😃 Tietenkin vielä oli viimeinen iso lattiaurakka eli lattialankkujen maalaaminen. Perinteisellä pellavaöljymaalilla maalatessa maalin kuivumista täytyy odotella parisen viikkoa ja maalata kannattaa pariin, kolmeen kertaan, joten maalausurakkaan sai varata aikaa. Onneksi en maalannut itseäni nurkkaan missään vaiheessa. 😀

Lapsiperheessä kun eletään, lattiat ovat olleet kovilla ja maalausurakka täytyy uusia jahka lapset eivät enää leluillansa alakerrassa leiki. Maalipinta on kovilla, kun lattialla ajellaan milloin milläkin vehkeillä pikkuautoista päältä ajettavaan mopoon asti. Siinä mielessä vanhat lattialankut ovat kiitollisia, että ne eivät pienistä kolhuista ja kuhmuista välitä - nehän ovat jo monenlaista kokeneet vuosien varrella!

👣👣👣👣 Hyviä tassutuksia ja tanssahduksia kaikille lattioille! 👣👣👣👣


torstai 4. toukokuuta 2017

Huhtikuun humua

Huhtikuun humua kuvakollaasi huhtikuu
Muistoja hurahtaneesta huhtikuusta!

Säät olivat huhtikuussa moninaiset: välillä aurinko paistoi kirkkaasti sulattaen lunta tehokkaasti, väliin satoi märkää räntää, toisinaan tuiskutti lunta joka paikan taas valkoiseksi, joskus sataa vihmoi vettä taivaan täydeltä. Usein oli märkää ja kylmää. Ehdimme silti tehdä ulkona monenlaista ja laskea vielä huhtikuun 25. päivä pulkkamäkeäkin omalla pihalla! Ensimmäisenä oleva lumituiskukuva on otettu niinkin myöhään kuin 26.4.!

Vaihtelevista säistä huolimatta karting-kausi jo avattiin ja Eepikin on ehtinyt jo harjoitella. Vauhdin hurmasta ja hienosta harrastuksesta voit lukea blogistani.

Aina on hyvä aika pukeutua naamiaisasuihin kuten meillä tehdään! Ja olihan se hullutteleva vappukin huhtikuun lopettajaisiksi! Hienon ninjapuvun Eemil-Eepi sai kummisedältään matkamuistona Japanista - hieno lahja, vai mitä!? Meidän perheen joistain naamiaisasuista kerroin aiemmin blogissani.

Jokikuvassa näkyvä yksittäinen kaunis oksa kuuluu lempipaikkaani meidän kotirannassa. Joen partaalla seisoo vanha, kaksihaarainen koivu, jonka runkojen välistä näkyy tämä lumoava maisema. Usein, kun on hetki omaa rauhaa, nojailen koivun runkoihin ja katselen joelle. Käppyräinen oksa ja takana siintävä jokimaisema rauhoittavat ja ilahduttavat joka kerta. Rakastan tuota paikkaa. Samasta kohdasta on muuten otettu keväinen kuva, joka näkyy Koikkelasta kajahtaa -blogin bannerissa (eli yläkuvakoosteessa) toisena kuvana. ☺

Pääsiäistä juhlittiin huhtikuun alussa virpoen, mämmiä ja muita herkkuja syöden sekä rakkaiden sukulaisten kanssa touhuten. Virpominen hoidetaan meidän perheessä karjalaisittain, kuten blogissani kerroin.

Loppukuusta kävimme Roosan kanssa tarkastelemassa jokirannassa, joko jäät ovat lähteneet - ja olihan ne. Enää joitain isoja jäälohkareita oli meidän rannassa ajelehtineina joen mutkakohtaan. Kevät saapuu keikkuen!

Tämä muistelu liittyy Pienen linnun kollaasihaasteeseen aiheena huhtikuu. Lisää kollaaseja löydät Pienen linnun blogista.


Uutena: voit pinnata kuvia helposti Pinterestiin - Pin-nappula löytyy viemällä hiiren osoitin kuvan kohdalle!

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Kartingin hurmaa

Kartingin hurmaa karting ajo huhtikuu lunta HietamaaVaikka lumi ympäröi ja väliin on leijaillut vielä taivaaltakin, on karting-kausi aloitettu näilläkin leveysasteilla! Eihän innokkaita ajajia saa pidettyä radalta pois!  Radalla on taidettu ajaa jo pari viikkoa, vaikka lumi sulaa radan ympäriltä hiljalleen.

karting auto kuski lapsi harrastaaEemil-Eepi on yksi innokkaista kuskeista - vauhti se on mikä hurmaa! Talvella saadaan kiitää rinteitä alas laskettelusuksilla ja kesät voi viilettää kartingradalla. Roosa-Ilonakin on jo päässyt laskettelun makuun ja radalla olisi jo kova hinku autolla pöristämään 😀

Eemil-Eepi aloitti ajamisen kolmisen vuotta sitten ja innostui heti. Iskä ajoi nuorena kartingia ja nyt hänkin on palannut takaisin lajin pariin - entisenä kilpailijana aikoo aloittaa kisaamisen senioriluokassa. 👍 Eemil-Eepi on päässyt kartingin tiimoilta myös mainoshommiin, kuten kolmannesta kuvasta näkyy - hän oli muutama viikonloppu sitten rakennusmessuilla mainostamassa Flying Finn -tapahtumaa. Eepi jakeli koko pitkän päivän mainoslappuja ja pääsipä kirjoittamaan muutaman nimmarinkin!

kartingajaja Ruukin FK-kerhoItsekin tykkäisin kovasti kartingista, mutta mutta... asiassa on pieni ongelma, nimittäin herkkä vatsa ja pää. Kerran ajoin sisäradalla, jossa oli tiukkoja mutkia mutkan jälkeen ja pää ja vatsa joutuivat koville - hitaastihan ei voi kartingia ajaa! En pystynyt ajamaan edes kierroslukua loppuun, koska vatsa teki tenän. Ajon jälkeen oli todella, todella huono olo 😒 On kamalaa, kun ei pysty tekemään sitä, mitä haluaisi. Pienenä näitä ongelmia ei ollut eli harjoituksen puutetta lie?

Onhan moottoriurheiluharrastuksessa omat riskinsä, mutta niinhän kaikissa vauhtilajeissa laskettelusta jääkiekkoon. Paitsi että ajamisessa on vauhdin hurmaa, se myös kehittää muun muassa havainnointikykyä ja tilannetajua. Opiskeltavaakin riittää: radalle ei pääse kisaamaan jollei esimerkiksi tiedä eri lippujen merkitystä ja pärjätäkseen täytyy oppia ajolinjojen merkitys jne. Ja ajaminen on urheilua - lähes kaikki lihakset joutuvat tekemään töitä, etenkin käsilihakset. (Tätä ei moni sellainen usko, joka ei ole kokeillut kartingia.) Toki muutakin liikuntaa kannattaa harrastaa.

Koikkelan väki suosittelee kartingia vauhdista pitäville! Parempi oppia päästämään höyryjä hallitusti radalla kuin jossain muualla.

🏁 🏁 🏁 Hauskoja ajohetkiä vauhtihirmuille! 🏁 🏁 🏁



Koikkelasta kajahtaa löytyy nyt myös Instagramista!